torstai 10. syyskuuta 2015

Puoli vuotta Wanhan Haitaritehtaan arkea

Edellisestä blogipostauksesta onkin ehtinyt vierähtää pitkä aika, joten ajattelin vähän kertoilla mitä Love It. Expo 2015:n jälkeen on ehtinyt tapahtua.

Love It. Expo 2015 toi mukanaan mukavasti uusia kävijöitä

Vaikka tarkoitus olikin tälle vuodelle järjestää seuraava Kouvostoliitto Kickback Open, ikävä kyllä aikamme ei siihen millään riittänyt.

Hallille saatiin taas Xbox 360 ja sille olemme onnistuneet keräilemään erittäin kattavan kokoelman Guitar Hero- ja Rock Band -pelejä. Kokoelmasta löytyy myös muutama lapsille suunnattu puzzle-peli ja laulamisesta innostuneille Lips-pelejä.


Helmikuussa pidettiin ystävänpäivänä pelipäivä, jolloin järjestimme myös split-kisan (pelataan yksinpeli kahden pelaajan yhteistyönä niin, että kumpikin saa käyttää vain yhtä kättä). Kisan voittajapari pokkasi itselleen vapaaliput hallille.

Keväällä Kouvolan Sanomat haastattelivat minua siitä, miksi tämä flipperinpeluu on niin mahtava harrastus, ja kuinka alunperin siihen tutustuin.



 Tämä sitten ajastaan poiki vielä toisen jutun, tällä kertaa Banja Median Mun Juttu -sarjaan HSTV:lle:

Kevään ja alkukesän aikana kävijöitä oli varsin mukavasti, monena keskiviikkona oli tupa täynnä!


Kesän aikana saatiin aikaan vielä yksi haastattelu, tällä kertaa YLEn Puoli Seitsemän -ohjelmaan (juttu ei ole muuten vielä tullut edes ulos, joten silmä tarkkana kannattaa seurailla telkkaria tässä syksyn aikana!).

Jutussa tiedossa muun muassa eeppinen kaksintaisto Twilight Zonella!


Hallilla käy edelleen ihan kaikenikäisiä pelaajia. Kyllä flipperit ovat ihan kaikkien juttu :)


Jokaisessa peli-illassa ja pelipäivässä on mahdollista pelata sekä flippereitä että Xboxin musiikkipelejä.

Vanhempien pelien rivistökin vetää ihan yhtä lailla pelaajia joka peli-ilta :)


Loppukesästä kävi niin, että yhtenä iltana jouduimme pelaamaan ilman upeita LED-valojamme. Olihan se tunnelmallista pelata koneiden omassa valossa, ja Ari intoutui antamaan taidonnäytteen Doctor Who'lla.

Kevät ja kesä menivät tosi äkkiä, kävijöitä riitti ainakin peli-iltoina ihan mukavasti, ja toivomme tietysti nyt syksyllä ja talvellakin vetävämme ihmisiä paikalle.

Tiesitkö, että tässä kuussa pelihallimme Wanha Haitaritehdas täyttää 4 vuotta? Juhlistamme tätä tapahtumaa peli-illassa #192, syyskuun 23. päivä! Katsotaan mitä jännää sille päivälle on tiedossa :)


Tervetuloa pelaamaan kanssamme!

--Pilvi

tiistai 10. helmikuuta 2015

Love It. Expo 2015

Nelisen kuukautta sitten meitä lähestyttiin viestillä, jossa tiedusteltiin halukkuuttamme osallistua Kouvolassa järjestettäviin messuihin. Idea oli hauska; asioita, palveluja ja harrastuksia, joista hyvin laaja skaala ihmisiä pitää.

Pienen harkinta-ajan jälkeen päätimme ottaa messuihin osaa.

Mietimme pitkään millaisen messupisteen haluaisimme luoda. Arilla oli omat ideansa, ja minulla omani. Ari sai miettiä pisteen ulkonäköä, ja minä keskityin lähinnä siihen, mitä tietoa haluaisimme jakaa. Koska yhdistyksemme on voittoa tavoittelematon, päätimme jättää varsinaisen myynnin pisteeltämme kokonaan. Halusimme esitellä pelkästään flipperiharrastusta Suomessa sekä omaa toimintaamme. Siksi myös pisteessä olevat flipperit olivat messuvieraiden kokeiltavissa maksutta.

Messuja edeltävänä torstaina Ari ja minä kävimme valmistelemassa messupisteelle tulevat flipperit kuljetuskuntoon. Kahdestaan se sujui suht ripeästi; pallot ulos koneista, backboxit alas ja liinoilla kiinni ja lopuksi jalat irti ja koneet selälleen. Olisin mielelläni pessyt pelien kentät pikaisesti ennen koneiden niputtamista, mutta aikaa ei juuri ollut.
Perjantai-iltana alkoi sitten armoton uurastaminen. Ari kuljetti flipperit kaupungintalolle isänsä kanssa, kun minä ja Arin äiti, Annele, järjestelimme messupisteemme pöytää.

Lähtökohta oli tämä. Saimme kahvion viereisen nurkkauksen kokonaan käyttöömme, joten tilaa kyllä riitti.

Annele ystävällisesti valmisti meille bannerin, jonka viritimme pöydän eteen. Mukanamme oli myös kaksi näyttöä, jotka toimittavat tulosnäyttöjen virkaa pelihallillamme. Toiselle näytölle tulisi messuilla järjestämämme kisan tulokset, toiselle informaatiota flipperinpeluusta Suomessa sekä yhdistyksen toiminnasta.

Systeemit pelaa! Jihuu!


Koneiden roudaaminen kaupungintalolle vei jonkin aikaa erinäisistä syistä, mutta lopulta ne saatiin messualueelle. Tässä vaiheessa alkoi muu vielä paikalla ollut messuväki poistua paikalta. Saimme onneksi kuitenkin luvan jäädä pystyttämään koneita, sillä ei olisi ollut muita näytilleasettajia kohtaan reilua jättää kolmea flipperiä keskelle messualuetta.
Fish Tales jo paikallaan, backbox alhaalla

Viimeistä siirtoa vajaa, Mousin' Around vielä vailla takajalkoja.


Ari valmistelemassa Apollo 13:a ja Fish Talesia käynnistystä varten, minä kiskon flipperikärryä paikalleen saadun Mousingin alta.

Koneet viimein pystyssä, Mousingiin vielä lasi ja lukkorauta paikalleen.


Viimein messupiste pystyssä, kolmen ja puolen tunnin uurastuksen jälkeen!

Meidän pisteelle ei ollut vaikea löytää!


Ensimmäisen messupäivän aamuna vielä uupui yksi osa pisteeltämme, jota varten VP oli alkanut rakentamaan telinettä, joka lopulta ei kuitenkaan valmistunut.
Suunnitelma B - vanha taitettava nojatuoli, joka sekin osoittautui toimimattomaksi ratkaisuksi. Suunnitelma C, jota sitten käytimme koko messuviikonlopun ajan, pöytä, jolle tämän kummallisen näköisen kapistuksen lopulta asettelimme.

Koska meillä on Mousin' Aroundille ylimääräinen kenttä, saatoimme sillä esitellä mitä pelikentän alta löytyy. Tämä esittelykohde tuntui kiinnostavan ja houkuttavan väkeä pisteellemme, ja sitä kautta myös kokeilemaan pelejä.

Hopeakuulan pääpari valmiina edustamaan!


Koko viikonlopun väkeä kulki pisteemme editse varsin tasaisesti. Useimmat kiinnostuivat sen verran, että uskaltautuivat kokeilemaan koneita.
Saimme myös kiitettävästi osallistujia Set high score -kisaan, jonka 10 parasta palkittiin pääsylipuilla pelihallille.



Messuväestäkin saatiin muutamat kokeilemaan flipperinpeluuta.


Suurin osa pisteellämme käyneistä olivat pelanneet flippereitä vuosia sitten, kun ne vielä olivat osa suomalaista kulttuuria muutenkin. Niitä löytyi joka huoltoasemalta, baarista ja liikuntakeskuksistakin.
Löytyi myös muutamia, jotka eivät olleet vielä koskaan flipperiä nähneetkään, ja saivat opastuksellamme pikaisen kurssin kuinka flipperiä pelataan.

Päivä #2, Ari valmiina ottamaan kävijöitä vastaan!


Sunnuntaina tuli lunta. Ja sitä tuli ihan koko päivän. Aamusta iltaan, ja tiet eivät olleet mitä parhaimmassa kunnossa.
Onneksi väki oli malttanut lähteä liikkeelle huonosta ilmasta huolimatta.


Kisaan saatiin lisää osallistujia ja toiminnastamme saatiin kertoa monelle kiinnostuneelle. Ja tietysti paikalla kävi myös hallilla jo aiemminkin käyneitä pelaamassa ja meitä moikkaamassa.


Messuviikonlopun lopullinen kisaan osallistuneiden lista. Kuvan ottohetkeä myöhemmin pelaajajärjestys vielä muuttui high score -tuloksen noustua, aivan viimeisillä minuuteilla ennen messun virallista loppua!


Noin varttitunti ennen messujen loppua. Vielä on yksi koitos edessä...


Messut päättyivät klo 16, ja näytteilleasettajat alkoivat purkaa pisteitään. Suurimmalla osalla purku oli suht helppoa, ainakin meihin verrattuna. Onneksi purkuporukkaa oli ihan hyvin paikalla.

Jelppiä saatiin ulkopuoleltakin, kiitos vaan Teemulle siitä!



Koska koneita ei saa siirtää pystytettynä, eivätkä ne jalkoineen mahdu Hopeakuulan parivaljakon pakettiautoon, oli niistä laskettava backboxit alas ja jalat irrotettava. Ja koska pakuun ei kolme konetta mahdu yhtä aikaa, oli roudaus tehtävä taas kahdessa erässä.
Ensimmäinen kone ja kaikki pienempi tavara saatiin ensimmäisessä kuormassa. Rappuja toki joutui ravaamaan ja ruuhkaa tuli kun muutkin purkivat omia pisteitään yhtä aikaa. Ilman ikäviä yhteentörmäyksiä onneksi selvittiin.

Kaiken kaikkiaan onnistuneet messut, jos meiltä kysytään! Vaikka pisteen pystytys ja purku olivatkin melko rankkaa puuhaa, oli se kaiken sen messuhuuman arvoista. Meille jäi erittäin hyvä mieli ja haluammekin kiittää niin Sanna Solkista ja Love It. Expoa kuin kaikkia messuissa käyneitä ihmisiä, jotka maltoitte pysähtyä katsomaan, lukemaan, juttelemaan ja kokeilemaan messupisteemme tarjontaa! Kiitos!

-Pilvi

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden 2014 muisteloa

Vuosi alkaa olla päätöksessään, ja mikäs sen mukavempaa kuin muistella mitä kaikkea vuoden aikana ehti tapahtua.

Heti tammikuun ensimmäisenä vietettiin vuoden ensimmäistä peli-iltaa. Väkeä ei ollut hirmumäärin, mutta edes muutama jaksoi yön ilotteluista toivuttuaan paikalle.



Vuoden suurin juttu oli Kouvostoliitto Kickback Open 2014, josta olemme tässä blogissa jo useammankin jutun tehneet. Kisa aloitettiin heti maaliskuun alussa ja pelattiin aina marraskuun lopulle asti.

Vuoden alkupuoliskolla pelattiin vielä valkoisten LED-valojen valaistuksessa. Ei sitä enää meinaa uskoa miten kolkolta halli vielä vuosi sitten näytti!


Maaliskuun loppupuolella eräässä peli-illassa juhlimme joukkuepronssia, jonka pääasiassa kymenlaaksolainen joukkue voitti Italiasta, jossa pelattiin vuoden 2014 flipperinpeluun euroopanmestaruuskisat.
Joukkuepronssi oli sen verran iso juttu, että pojista tehtiin juttu myös Kouvolan Sanomiin.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Timo Valkonen, Kotka, Teemu Vinnikka, Kouvola, Ari Sovijärvi, Kouvola, ja Olli-Mikko Ojamies, Espoo.


Tällaisen pystin ne pojat meille toivat! Tapahtumaa juhlistettiin Haitaritehtaalla kakkukahvituksella


Ensimmäinen pelipäivä pidettiin 3.5. Vuoden aikana ehdittiinkin pelipäiviä viettää kahdeksan, joka kuussa yhtenä lauantaina. Väkeä kävi niin läheltä kuin kaukaa pelaamassa omaksi huvikseen ja Kickbackiin osallistuakseen.
Tulevana vuonna tavoitteena olisi se 12 pelipäivää.

Vuoden aikana saimme vakiokävijöitä mukavasti. Osa osallistui Kickbackiin ja osa tykkäsi pelata sitten ihan muuten vaan. Oli mukavaa nähdä nuoremman sukupolven myös innostuvan peleistä.

On ollut hauskaa seurata nuorten pelaajien kehitystä vuoden aikana, ja aktiivisimmilla kävijöillä kehitys onkin ollut huimaa!

Hallin ulkonäköä alettiin taas muuttamaan kesäkuun lopulla. Hiljalleen hallin ilme muuttui värillisten LED-valojen avulla. Ei enää kolkkoa valkoista valaistusta.

Valaistus valmistui hiljalleen parin kuukauden aikana, ja nykyisin koostuu kuudesta RGB-LED-nauhasta, joita on yksi pari katossa ja kaksi paria seinillä, "tähtitaivaasta" joka heijastaa punaisia, vihreitä ja sinisiä "tähtiä" kattoon sekä kolmesta spottivalosta.
Oman lisänsä hallin tunnelmaan tuovat hieno valaistu kello sekä etuovella oleva valomainos.


Pelihalli täytti 3 vuotta syyskuun lopulla. Tietenkin sitä oli juhlistettava! Väkeä saapui kauempaakin juhlimaan kanssamme ja viihtyi pitkälle yöhön, sillä juhlaa vietettiin viidentenä pelipäivänä, syyskuisena lauantaina.


Vuosi 2014 on ollut vaiherikas ja haluamme kiittää kaikkia kävijöitämme suuresti siitä, että vietitte sen kanssamme Hopeakuulan hallilla. Vuosi 2015 olkoon vähintään yhtä hauska!
Seuraavaa peli-iltaa vietämme 7.1., tervetuloa sankoin joukoin!

- Pilvi

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kickback 2014 kulissien takana

Softaa

Muistan itseasiassa hyvin hetken, kun Kickbackin idea tuli ensimmäisen kerran mieleen. Olin pyöritellyt teoreettisella tasolla erilaisia tapoja miten luoda turnaus, joka kestäisi vuoden pelaamista, toimisi täysin drop-in, drop-out -periaatteella loppupeliin asti. Suurin ongelma oli aina se, miten kompensoida yksittäisen pelaajan suuri entry-määrä toisen pelaajan pienempään entry-määrään niin, ettei kumpaakaan rangaistaisi valinnasta. Mietin alunperin jonkinasteita pisteiden keskiarvottamista yksittäisen pelaajan entryjen välillä, mutta tämä tietenkin houkuttaisi vetämään yhden hyvän entryn ja jättämään pelit sikseen. Lopullinen formaatti syntyi, kun syötin silloin Hopeakuula Open 2013:n karsintaan suunnattuun Elohopea-turnaussoftan 0.06-version. Toinen kysymys heti perään oli, kelpaako tämä formaatti IFPA:lle. Jännitettiin 2013 joulukuu vastausta, kunnes saimme positiivisen vastauksen. Tämä tarkoitti, että 2014:lle meillä oli jotain uutta tarjottavaa flipperikansalle.

Elohopeaa tuli rääkättyä aika reilusti alkumetreillä. Suurin pelkoni oli, että softa räjähtäisi jotenkin mystisesti kesken tapahtuman. Lukuunottamatta Hopeakuula Open 2013:sta edeltäneenä yönä löydettyä UTF-8 -bugia Elohopea ei taistellut ikinä vastaan. Se ei tarkoita, etteikö siitä olisi vedettyä jatkuvasti kantadumppeja talteen!

Elohopean käyttöliittymä kehittyi matkan varrella myös reilusti. Kummasti sitä satoja entryjä syöttäessä oppii arvostamaan tietynlaista sulavuutta ohjelman toiminnassa, joten tuli experimentoitua monenlaisia käyttöliittymämuutoksia, kunnes löytyi se mikä tabletilla toimi parhaiten. Testasimme myös Elohopeaa Mikkelin turnauksessa, jossa osoittautui että se on hiirivetoisella laitteella hyvin tuskainen. Eipä väliä, tableteille ja kännyköille se oli alunperin suunnattukin.

Rautaa

Flipperikisa ei tietysti ole flipperikisa ilman flippereitä! Mietimme jonkin aikaa mikä olisi sopiva konemäärä tällaiselle tapahtumalle ja päädyimme kuuteen koneeseen, 4 modernia ja 2 classicia. Koneista Stellar Warsin kestäminen oli alussa suurin jännityksen aihe, koneestahan oli ennen kisan alkua etsitty mysteeriboottailun vikaa hyvin pitkään ja itse asiassa löydettiin useita vikoja, joista jokainen sai koneen kaatumaan.

Pidemmän päälle Stellar Wars oli yksi huolettomimpia koneita. Aivan ällistyttävästi se kesti koko tapahtuman, kunnes viimeisenä pelipäivänä siitä olivat patterit vuotaneet ja virransyötön liitin kehittänyt kontaktiongelman.

Judge Dredd riivasi kilpailun alkupäivinä meitä pallokouruongelmillaan. Kävin kortit hyvin huolellisesti läpi murtuneiden liitosten puolesta, mutta aina joku komponentti antoi periksi. Koneen suosikkitemppu oli loppumaton multiball kun joku keskimmäisistä optoista antautui. Kone sai lopulta uudet kortit ja ongelma tuli käsiteltyä.

Fish Tales kärsi pitkään myös boottailuongelmasta, jota metsästettiin kissojen ja koirien kanssa. Viimeisenä vetona kone sai uuden CPU-kortin, jonka jälkeen emme ole toistaiseksi nähneet boottailua. On vielä selvittämättä mikä komponentti ongelman aiheuttaa.

Mekaanisena katastrofinakin tunnettu Twilight Zone oli ongelmattomin kone!

Hieman rautaan liittyen pelihalli sai myös viimeinkin kiinteät TFT-tulosnäytöt, jotka käännettiin pystyasentoon sopimaan paremmin Elohopean kapealle mutta pitkälle tuloslistaukselle.

Ennustuksista

Yksi kilpailun hauska ominaisuus oli ehdottomasti se, että jatkoon pääsi joko hyvin taidokkaalla pelillä vähillä entryillä, tai sitten puhtaasti sitkeydellä ja tarpeeksi monella yrityksellä.

Alussa oli epäilys, että kiinnostus hiipuu tapahtuman loppua kohtaan. Näin ei tapahtunut, vaan trendi oli jatkuvasti nouseva loppua kohti.

Paikalliset eivät vieneet kaikkia jatkopaikkoja uhkakuvien maalaamisesta huolimatta, jatkopeleissä nähtiin aika pitkälle tutut naamat, plus muutama sinnikkyydellään esimerkillisesti loistanut!


-Ari

Käytännössä

Tämä oli ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) liki vuoden mittainen flipperikisa Suomessa. Oli siis jännittävää kuinka kisa otettaisiin vastaan ja kuinka monelta löytyisi intoa pelata suorituksia useamman kerran.
Kisa aloitettiin maaliskuun alussa, ja kaikki kuusi kisakonetta esiteltiin ensimmäisen parin kuukauden aikana yksitellen, joten yksikään pelaajista ei tiennyt mitkä kuusi konetta kisaan loppujen lopuksi tulisi.


Kisasuorituksia pelattiin kaiken kaikkiaan 2287 kappaletta. Aivan huima määrä! Edelleen jaksaa ihmetyttää kuinka sitä jaksoi seurata jokaista peliä ja rientää ottamaan pisteitä ylös, joka ikinen keskiviikko.


Melkein kaikki 47:stä osallistujasta pelasi kaikkiin koneisiin ainakin yhden suorituksen. Oli hauska nähdä isien, poikien ja kaverusten pelaavan ja tsemppaavan toisiaan. Tietysti vielä hauskempaa olisi ensi vuonna nähdä myös enemmän naisvahvistusta! *vink vink*

Tänä vuonna naispelaajia, itseni mukaan lukien, oli neljä ja jokainen edusti eri ikäluokkaa.



Kisan alussa ensimmäisiä kertoja hallilla käyneistä alkoi vuoden aikana tulla ne kaikkein tutuimmat kävijät, jotka viikko toisensa jälkeen jaksoivat käydä pelaamassa ja parantamassa tuloksiaan. Oli varsin mukavaa huomata, kuinka kisa toi flippereiden maailmaan uusia pelaajia, jotka selvästi pitävät pelaamisesta ja petraavat taitojaan. Kisan alkutaipaleella vielä ns. ummikot olivat jo aika taitureita kisan loppuvaiheessa. Hurjan loppukirin tekivätkin paikalliset nuoret pojat, Topi ja Hugo, liki tavoittaen viimeisen jatkopaikan viimeisenä karsintapäivänä. Poikien pelitaito on kehittynyt vuoden aikana valtavasti.


Koska kirjattujen tulosten lukumäärä oli nähtävissämme, saatoimme pitää silmällä aina tiettyjen virstanpylväiden saavuttamista. Tuhannennen kisasuorituksen pelasi Miika Mäkinen Judge Dreddillä ja 2000. Vesa Sovijärvi Apollo 13:lla. Toivoin itse näkeväni vielä 3000. suorituksen, mutta siihen emme tänä vuonna vielä yltäneet.


Kisasuorituksia pelattiin pääasiassa keskiviikkoisin, mutta kuukausittainen lauantaiaukiolomme houkutteli pelaajia myös muilta paikkakunnilta. Erityismaininnan sai Mika Pärepalo, joka matkusti useamman tunnin matkan jokaisena Kickback-lauantaina ja viipyi aivan aukiolon alusta myöhään iltaan asti, ja sinnikkään pelaamisen ansiosta saavutti jatkopaikan.

Itse pelasin enemmän kisan alussa, kun osanottajia oli vasta muutamia. Loppua kohden kisasuorituksia oli useita kymmeniä, toisinaan jopa satoja viikossa, joten itse ei tulosten kirjaamiselta juuri ehtinyt pelaamaan. Oli tietysti myös päiviä, jolloin pelaaminen ei vain yksinkertaisesti sujunut eikä suorituksista ollut mitään hyötyä. Sitten kisan viimeisen viikon aikana tapahtui ihme. Viimeinen lauantai, jolloin suorituksia saattoi pelata, päätin ottaa ja kokeilla. Tuolloin olin sijalla 13 ja tavoitteeni oli päästä edes top 8 joukkoon. Jollain ilveellä onnistuin parantamaan peräti kolmen koneen tuloksia!
Itselleni merkittävin oli ehdottomasti tulos Apollo 13:ssa, sillä pääsin ensimmäistä kertaa koskaan pelin loppumoodiin, Master Alarmiin. Lopullinen sijoitukseni karsinnassa oli siis 6.


-Pilvi


Finaali


Kaikki 16 jatkoon itsensä pelannutta pääsivät myös osallistumaan finaaliin. Tarkan pääluvun tietäminen oli siltä kannalta tärkeää, että osasimme varata tarpeeksi syötävää kaikille, sillä olimme lupailleet kunnon pikkujouluateriaa.


Ja ruokaa sitten oli senkin edestä! Melkein kaikki syötiin finaalipäivän ja -illan aikana.


Kisa-aktiivisen flipperistin hyllynpäälinenhän on tunnetusti täynnä pokaaleita. Kickback oli kuitenkin hieman tavallisuudesta poikkeava kilpailu, joten halusimme tähän kilpailuun kustomisoidut palkinnot. Paikallinen Cadnet Oy toteutti meille toivomamme kaltaiset pystit.



Kisaaminen aloitettiin yhdeltä iltapäivällä. Pelaajia saapui paikalle hyvissä ajoin ennakkoon ja moni ehtikin lämmitellä kisan ulkopuolisilla koneilla. Alkupuheiden jälkeen ensimmäisen kierroksen pelaajat pääsivät aloittamaan, ja kisa etenikin varsin mallikkaasti.

Taso oli sen verran kova, että Hopeakuulan kaksikko jäi lopulta sijoille 5 ja 7.


Voittajakolmikko: kolmanneksi sijoittui Joonas Haverinen, joka suoriutui jatkoon ainoastaan kahdella kisasuorituskerralla, toiseksi Mika Salminen, eräs Hopeakuulan vakiokävijöistä, ja voittajaksi suoriutui Olli-Mikko Ojamies, Suomen kärkipelaaja!

Kiitämme kaikkia kisaan osallistuneita, ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Ensi vuonna Kickback palaa uusin konein taas maaliskuun aikana!