keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Liigakisa, behind the scenes

Liigakisa 5/6 oli 2. järjestämämme liigakisa tänä vuonna ja 5. liigakisa yhteensä. Kun omat peli-illatkin ovat pian 150 lukemassa ja pidempiä tapahtumiakin on pian kolmatta kymmentä järjestettynä, ei liigakisan järjestäminenkään ole aivan niin arpapeliä kuin ehkä 2012, jolloin Wanha Haitaritehdas teki debyyttinsä liigapaikkana.

Järjestelyt alkoivat kuitenkin jo paria viikkoa ennen kisaa kone-lineupin valinnalla ja alustavalla ruokatarjoilun suunnittelulla.

Tarjoilut

Jo perinteeksi muodostunut ruokatarjoilu liigakisassa jatkui tälläkin kertaa. Pyrkimykseni on tarjoilla joka kerta vähän erilaista, sillä kaavoihin ei pidä kangistua.

Ehdotuksia eri ruokalajeista tuli muutamalta taholta. Toivottiin mm. pizzaa, joka kuulemma oli siihen mennessä ollut parasta, ja pitkään leikittelinkin ajatuksella sisällyttää annokseen palan pizzaa. Mutta yhdistyksen varat ovat rajalliset, joten palasin alkuperäiseen suunnitelmaani.

Kisaa edeltävä ilta menikin kokkaillessa ruokaa liki 30 hengelle. Väki sai nauttia lihaperunasoselaatikkoa, jonka reseptiin tein muutaman oman lisäyksen purjosuikaleiden ja paprikakuutioiden muodossa. Lisukkeena vihreä salaatti, kuten aina.

Koska pelasin itse ensimmäisessä karsintaryhmässä, päätin että ruuan tarjoilu aloitetaan vasta ensimmäisen ryhmän pelattua (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta), jolloin saatoin itse pitää huolen että ruokaa varmasti riitti kaikille. Heti ryhmän pelattua tarjoilupöydän luokse kehkeytyi melkein jono nälkäisiä pelaajia.


Olen huomannut, että perinteinen kotiruoka maistuu kisan tuoksinnassa kaikkein parhaiten. Tällä kertaa melkein kaikki kävi kaupaksi, salaatistakaan ei jäänyt mitään jäljelle! Loppuillasta pieneen nälkään väelle kelpasivat myös Hopeakuulan kahvion uusin bravuuri, toastit. Tulevan ammattikokin sydäntä lämmitti kovasti, että tehtyä työtä arvostettiin ja ruuista pidettiin.

-Pilvi

Kone-lineup

Itseä on liigassa harmittanut kaikkein eniten Peltosen pelihallin pois jääminen. Tämän jälkeen kysymys on vähän ollut, pelataanko modernit koneet Haitaritehtaalla, K15:ssä vai Pinball showroomissa, sisältäen ehkä sen 1 tai 2 vanhempaa konetta. 2014 mittaan Haitaritehtaan classic-rivi on viimein kasvanut lähes täyteen mittaansa, joten ensisijainen tavoite oli 50:50 jako vanhojen ja uusien koneiden väliltä.

Settiin ei kuitenkaan ehtinyt suureksi harmikseni Secret Service, joten classiceja jäi 7 ja moderneja 11.

Jotain täytyi jättää toki vapaasti pelattavaksikin ja tavoitemäärä kisakoneissa on 15. Jackbot pudotettiin ensimmäisenä mahdollisten luotettavuusongelmien takia, perässä erittäin suureksi harmikseni Fish Tales. Gottlieb System 3:sista Gladiators on selvästi hauskempi (ja selkeämpi) kisakone, joten Big Hurt sai jäädä kolmanneksi vapaapelikoneeksi tällä kertaa.

Seuraava kierros olikin sitten arvioida koneiden kisakunto ja huoltojärjestys. Pelasimme porukalla jokaikistä kisapeliä useamman kierroksen, noteeraten kaikki hieman huonosti suunnatuista palloradoista palaneisiin lamppuihin. Jokainen kone sai näin oman to-do -listansa, joka oli jaoteltu pakollisiin ja "ihan kiva jos ehdit"-luokan korjauksiin. Jälkimmäisessä pääasiassa hankalassa paikassa olevia palaneita lamppuja ym. pelattavuuteen ei ollenkaan tai hyvin vähän vaikuttavia asioita.

RFM:n lista. Bumpperi antaa vähän jotain extraa, kenttä kaipaa puunausta.
Muutama vähän työläämpi mekaaninen ongelma raavitutti päätä jonkin verran matkan varrella, mutta kisan alkamiskohtaan mennessä jokainen kisakoneen lista saatiin tyhjäksi. Viimeiset lamput vaihdoin itseasiassa Vikingin kun ensimmäiset vieraat hieman ennen 12:00 saapuivat paikalle :)


Pelatessa tehtävän tarkistuksen lisäksi jokaikinen kone saa meillä ennen oleellista kisaa kentän alusen tarkistuksen. Jokaikinen pelin suurempi mekaaninen osa katsotaan läpi vaikka vikaa ei olisikaan pelissä havaittu. Lisäksi jokaikinen solenoidin ohjaus katsotaan läpi - mikään ei ole kesken kisan raivostuttavampaa kuin irronnut kelan johto, joka pysäyttää montussa olevan pallon ja samalla koko pelin. Tarkistukseen menee ehkä maksimissaan 5-10 minuuttia per kone, joka on minusta luotettavuuden parannuksen arvoinen aika.

Tarkistan myös joka kerta koneiden elektroniikasta kyseisen alustan heikot kohdat. System 3-6 koneissa minulla ei enää alkuperäisiä 40 pinnin liittimiä olekaan kuin Flashissa, WPC-koneissa on jokaikisessä jo uudelleenrakennettu 5/12 voltin puoli, useasssa myös tuore johdotus driver- ja CPU-korttien välissä. Pinball2000:sta vilkaisen ohjaus-PC:n elkojen ja prosessorituulettimen kunnon.

Jännitenotkahtelut Haitaritehtaalla ovat yksi jokasyksyinen riesa. Vaikka rakennuksen lämmitys korjattiinkin 2012, tuovat tuoreemmat rokkarit silti välillä monen kilowatin halpisrakennuslämmittimiä, joiden termostaattikytkin sopivalla kuormituksella saattaa saada yllätysbootteja aikaan, erityisesti WPC:issä. Olen tosin nähnyt myös System 4- sekä 11-koneen kaatuvan tuollaisessa tapauksessa. Rakennuksen omistaja poistaa sivuleikkureilla moisista vuokraehtojen vastaisista lämmittimistä piuhat sitä mukaan kun niitä löytää! Meillä on nykyisin 2 erillistä sähkönsyöttöä, molempien jännitettä voi seurata kiinteällä mittarilla paikan päällä.

Kisan aikana

Liigakisan paras puoli ehdottomasti on se, että formaatti on lähes kaikille tuttu ja kisa kuljettaa käytännössä itse itseään. Tuoreetkin pelaajat pääsevät helposti mukaan, kun joku aiemmin pelannut opastaa tulosten merkitsemisessä ja muissa käytännön toimissa. Tämän takia ylläpidolle jää pääasiassa muutama pallojumi tai muu pikkuongelma koneiden kanssa. Välillä pitää tosin isännän virassa käydä käännyttämässä pois kuokkavieras tai vastaanottaa turistin katkera valitus pelihallin alkoholin myynnin totaalisesta puuttumisesta.

Avuksi saapunut Klasu otti allekirjoittaneen käsistä vetovastuun koneiden ylläpidon puolesta oman ryhmäni pelien ajaksi. Suurempia murheita meillä ei koko kisan aikana ollut. Pääkohdat taisivat olla kaikki kytkinvikoja, pari pienempää ja muutama peliä enemmän häirinnyt. Buck Rogersin slam tilt (kiitos system 1:n oletuksena kiinni olevan slamin!) alkoi oikutella ja piti ohittaa kolvatulla hyppylangalla. Strike Xtremessä antautui yksi pallokourun IR-LEDeistä, joka sai aikaan yllätysmultiballin. Muuten selvisimme varsin kunniakkaasti!

13,5h pelaamisen vaikutus hallin lämpötilaan
Ehdottomasti mahtavinta oli saada vielä niin suuri yleisö jäämään pelaamaan ylimääräistä Kickbackin kierrosta illan lopuksi ja jäämään vielä senkin jälkeen.

Hopeakuulan tiimin puolesta suuret kiitokset kaikille!

- Ari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ruusuja? Risuja? Terkkuja? Laitapa meille viestiä!